Ja täällä taas!

Ensin, synttärit. Käsittämätöntä, niinkuin totesin, että Saaga täytti 4-vuotta. Se on todella paljon enemmän kuin oltiin haaveiltu. Ja nyt tyttö on tyytyväisempi kuin koskaan. Naurua, hörskötystä, omia juttuja. Ihan kuin tytöstä olisi nyt kuoriutumassa taas uusi puoli. Enemmän läsnä. Ollaan saatu enemmän kuin mitä on luvattu, ja ollaan näistä vuosista jo todella kiitollisia. Ja nyt tuntuu, että kaikki on hyvin kohdallaan. Tyttö on jo niin iso, että arkikin alkaa tuntua näiden apujen kanssa sellaiselta, ettei meillä ole hätää.

En ymmärrä mihin on synttärikuvat tuolta päivältä menneet, en muista yhtään kenen puhelimella siellä kuvailtiin :D Mutta laittelen niitä sitten myöhemmin.

Meillähän tosiaan laajennusprojekti on nyt valmis. :D Kyllähän sitä tehtiinkin. Onneksi se on nyt ohi. Tällainen siitä tuli.

Aulatilasta tuli riittävän tilava, ja siellä on nyt poikien pelitila. Pleikkarit ja nintendot pysyy hyvässä sovussa vähän muusta tuvasta sivussa, joten pienet karjumiset pelin lomasta eivät saa kaikkia pomppaamaan pystyyn. Tämä aula on lisäksi yökön käytössä niinä öinä, kun hän tänne tulee Saagan unta valvomaan.

Meillähän vaihtui nyt yökkö ensi vuodelle vielä ennen Lailan palaamista työhön. Harmittaa kovasti, koska tykkäsimme Sari-yököstä todella paljon, ja niin tykkäsi Saagakin. Viimeinen valvomisyö alkoikin sitten itkun kera, koska ainahan me näihin hoitajiin kiinnytään. Mutta näin tämä nyt meni, ja näillä mennään. Ollaan kuitenkin onnellisia siitä, että vielä löytyi yksi helmi jatkamaan kahden aikaisemman yökön jalanjäljissä. Odotamme yhteistyötä innolla.

 

Tilitoimisto Kurhela sai uudet tilat laajennuksen päädystä. Tänne on oma sisäänkäynti ulkoa myös. Ihanan raikkaat sävyt, ja iiiiisot ikkunat ovat luksusta pienien tilojen jälkeen. Tästä on hyvä jatkaa. Ensi vuonna Tilitoimisto kokee paljon muutoksia. Remmiin astuu pari tekijää, ja Tilitoimistosta tulee työnantaja.Jännittävää, ja silti niin oikeaa. Kiitollisena siis siitä että hyvä työ kantaa hedelmää, ja puskaradio puhuu puolestaan. Ja tästä karhuemosta tuntuu että tämä on juuri se polku mitä pitkin pitää nyt tallustaa.

 

Saagan huoneen te näittekin jo aikaisemmista päivityksistä. Vierashuoneesta ei nyt ole kuvaa, pitää napata siitäkin. Toki vierashuone tulee muuttumaan tilitoimiston käyttöön mitä ilmeisemmin jossain vaiheessa.

 

Ja tapahtuihan täällä muuallakin! Lucas esikoinen sai ihan oman huoneen, kun työhuoneesta häippäsi Saaga ja äidin työjutut. :) Ja kyllähän poika sinne ylpeänä asettuikin. Huone sai värit Lucaksen toiveiden mukaan. Äidin vanha työpöytä sai jäädä paikalleen, siinä on hyvä tehdä legoilla. :)

Ja entäs Miljan ja Aksun huone? AIVAN. MILJAN ja Aksun. :D Uskokaa tai älkää, mutta meidän tissi-ihotakiainen Milja on muuttanut omaan huoneeseen isoveikan kanssa.. Meinasi äidillä mennä sormi suuhun. Essin, mumman ja minun duunauksen jälkeen huone koki melkoisen muutoksen vihreästä poikien huoneesta neutraaliksi huoneeksi. Ja edullisestikin vielä! Milja heti ensimmäisenä iltana meni kokeilemaan omaan sänkyyn unia, ja sinne se jäi. Ei takaisin millään. Isoksi tytöksi heti kertaheitolla. Äidillä taisi olla asiassa enemmän sulattelemista..

 

Sitten pari väärinpäin olevaa kuvaa koska en saa näitä nyt millään tottelemaan :D

Näin onnellinen tyttö meillä siis täällä on kun päästään tallille. Saaga tunnistaa jo talliin mentäessä että missä ollaan ja mitä tapahtuu seuraavaksi :D Tällä kertaa oltiin ponitallilla. Meidän onneksi saatiin ottaa määrättömäksi ajalle vuokralle ihana Enska-pappa, jonka kanssa höntsäilyratsastus on ollut oikein loistavaa vastapainoa kiireiselle arjelle.

Miljan tyylinäyte. Tytössä alkaa olla oivaa potentiaalia!

Ja tallillahan viihtyy koko sakki, myös iskä urheasti kulkee mukana käsiparina jos kaikki muksutkin on mukana :) Aksulla alkaa olla jo taitoakin, joten olemme alkaneet harjoitella tosissaan erilaisia harjoituksia. Tiedä mitä tästä pojasta vielä tuleekaan.. Äitikin nauttii, vaikka ihan tästä shettiksestä ei mulle ratsastuskaveria ole. Pahimpaan heppakuumeeseen auttaa toki tämän ihanan pienen ponin turvan suukottelu ja harjailu. <3 Niin, ja kyllähän meillä lapset putsaa myös karsinat ;)

 

Ja joulukin tulee! Apua, ihanaa. <3 Koti sai jo marraskuussa tämän kuosin, ja erilaisia pieniä esineitä on ripoteltu ympäriinsä. Joulu on juuri sitä ihanaa aikaa, kun talossa on erilaisia valoja, ja lämpöä värien muodossa joka paikassa. Lasten riemu, kun enää nyt on 4 yötä jouluun.. Se on melkoinen! Tarttuuhan se väkisin aikuisiinkin.

Meidän perhe ei tänäkään vuonna muista ketään korteilla, eikä oikein lahjoillakaan kuin omaa väkeä. Olemme sen sijaan mukana jouluapua- sivuston kautta antamassa vähävaraisille perheille jouluruokaa pöytään. Tänä vuonna saa useampi perhe ovensa taakse karhuemon tonttuapureineen, jotka laittavat pöydän koreaksi. Tilitoimisto Kurhela on myös jättänyt asiakkaiden muistamiset sen suuremmin, ja osallistui myös näihin talkoisiin, sekä lisäksi oli mukana lastenosasto B21 kerätyissä lahjakorteissa. Tänä vuonna tuntui vahvasti siltä, että on meidän vuoro antaa. <3

 

Ihanaa, rauhaisaa joulunaikaa juuri SULLE <3 Toivottavasti saat sen viettää juuri niiden ihmisten ympäröimänä, jotka sinulle tärkeimpiä on.

 

 

karhuemo