Vaan ainoat jotka lomailee, on muksut tällä hetkellä.  :D

Molemmat niin täystyöllistettyjä, että saappa nähä kerkiääkö tänä kesänä sen enempää lomailla. Onneksi mun ammatin hyviä puolia on se, että työpisteen saa aina myös ulos. Ja ulkonahan minä olen sitten ollut, ja nauttinut kun lapsilla on kesäloman parhaat hetket menossa. Mitään suurempia kesälomasuunnitelmia meillä ei siis ole. Seinäjoen hoplop käytiin koko perheen voimin katsastamassa, myös Saaga oli mukana! Voi sitä valojen ja äänien ihmettelyä. Saaga nautti aivan selkeästi olostaan. Pienet syvät päikkäritkin otti isän sylissä pehmoisella olosohvalla, joista isot pisteet hoplopille. Leposohvia oli todella runsaasti ympäri leikkialueita, joten niissä oli hyvä huilata Saagan kanssa. Muut mukulathan olivat ihan hurmiossaan paikasta, joten sielläpä meidät voi kesän aikana useamminkin bongata.

 

Meidän yöhoitaja on nyt vaihtunut, ja ensimmäinen viikko on takana uuden yöäidin kanssa. Saaga oli vieraskorea, ja nukkui normaalia paremmin melkein koko viikon. to-pe välisenä yönä tällä viikolla sitten oli hiukan itkuisempi, mutta ei aiheuttanut uudelle hoitajalle paniikkia kuitenkaan. :) Muutenkin tuntuu, että meillä kävi toistamiseen hyvä tuuri tämän hoitajan kanssa.Tuntuu, että Saaga on jälleen hyvissä käsissä. Ja Ensimmäinen Yöäiti on oman mammalomansa ansainnut, jännityksellä odotamme loppukesän vauvauutisia <3

Meillä on alkanu raksakin!

Tässä puikoissa pieniSuuri kaivurimies Lucas. Hienosti osattiin siirrellä multaa isän vierestä opastaessa. Vähän ehkä oli rehevää pieni poika. ;) Tässä vielä maatyöt kesken..

Ja tässä raksakuvaa tältä illalta. Tässä terassilla auringossa istun, ja kävin nappaamassa kuvan. Sisätäyttö, ja semmoset seuraavaksi edessä. :) Jännittävää miten äkkiä se alkaa hahmottua.

Takapihan lammen ympärystä vaan koki vissiin talvella jotain. Kirsikkapuu, luumut, päärynät, sekä omenat, jotka jo useita talvia markilla ovat olleet, kuolivat. Päärynöissä ja luumuissa varttamisen alapuolelle on tullut vihreää lehteä, liekö sitten villiversoja joiden kanssa on turha taas jatkaa kasvattelua. Harmitti ihan vietävästi!!

Muuten kasvihuoneessa näyttää.. öh, täydeltä :D ja sotkuiselta, koska koko ajan on projektit menossa. Vasemmalla tomaattien puoli, oikealla paprikat ja chilit. ja lemmikkikurkku, joka perhana meinasi tapattaa kaikki muutkin kasvit keräämällä itseensä vihannespunkin. Voitte kuvitella mikä työmaa oli suihkutella kaikki läpi myrkyillä. Onneksi nyt näyttää siltä että vaiva on kadonnut ja kurkku vaan näyttää kärsineeltä. Silti hän mulle lykkää koko ajan lisää satoa.

Kasvarissa on myös näitten perinteisten lajien lisäksi viiniköynnös, ananaskirsikkaa, vesimelonia, ja maissiakin on, toki se on niin kitukasvuista, että tuskin selviää satoikään ennen talvea. :D mutta tulipahan kokeiltua!

Herneet ja porkkanat ovat vielä keskilaatikoissa aivan vauvoja. Saa nähä kerkiääkö nekään. Mutta voinette kuvitella miten onnellinen voi viherpeukalo olla tästä kasvihuoneestaan. :) Olen tämän myötä innostunut myös bokashista.

viidakkotohtorin sivuilta tilasin paketin, ja olemme jo ensimmäiset lannoitesatsitkin saaneet nestemäisenä. Tätä herkkua saa nyt myös nämä hyötykasvit, sekä kaikki kasvit sisällä. Olen kuullut tästä maagisesta lannoitteesta hurjia huhuja, joten odotukset ovat kovat!! :D

Oltiin jo ekan kerran mökilläkin tälle kesää. Miljakin uskalsi uimaan, ja kaikki muutkin! upeissa maisemissa sai hetken vetää henkeä, ja nauttia lämmöstä ilman mitään kiireitä.

 

Ja katsokaas millaisen kaunokaisen löysin <3 Hänet bongasin ihanasta pikkuputiikista Seinäjoelta. Kaunis sekavärinen kalla. Tämä pääsi heti paraatipaikalle erkkeriin. Niin upea! Juhlapalvelu Ekon tiloihin muutama näitä kaunokaisia ja monenlaisia muita jäi, joten pieni vinkki täälläpäin ajeleville! ;)

Miljan kesänaamat tähän väliin, niin ihana Pikku Myy. <3

 

Ja sitten tärkeimmät. Saagan kuulumiset. :)

Saagalla veriarvotkin on ollut nyt ok, joten selvittiin JÄLLEEN vaan säikähdyksellä niiden matalien suolojen kanssa. Ainoa mikä on nyt ahdistanut hiukan enemmän, on Saagan epikriisit, joissa lukee nyt vaikean munuaisten vajaatoiminnan tilalla munuaissairauden loppuvaihe. Mikä loppuvaihe? Milloin se on sellaseksi kääntynyt.

Se jotenkin puistattaa lukea. Arvot ovat kuitenkin hallinnassa olleet, vaikka kreat nousee hiljalleen koko ajan ylöspäin. Mutta urea on aina pysynyt maltillisena, ja muut yllättävän hyvinä.

Tässä kuvassa Saagaa jumppailee isoveikka Aksu ja Milja :D Tämä oli tärkeä hetki ja ylpeä isoveli näytti että kuinkas se perinteinen fyssarin jumppa menee. Meillä käy edelleen kaksi kertaa viikossa jumppari, ja sen ansiosta Saagalle ei ole kehittynyt minkään sortin jumeja tai asentovirheitä. Uudet lonkkakuvat pitäisi iän puolesta ottaa, mutta muuten ei ole mitään ongelmia ollut liikkuvuuden kanssa, päinvastoin. Saaga on alkanut nostamaan käsiään lattialla ollessaan niin, että kädet pääsevät ihan kohta koskettamaan kasvoja. Liike käsissä ulottuu kyynärtaipeeseen asti, joten isohkoja ja holtittomia liikkeet ovat, mutta jotenkin silti tuntuu, että Saaga tekee sen tietoisesti. Kyljelleenkin tyttö välillä heilahtaa. Katseeseen on tullut tietoisuutta, joka saa mahassa läikähtämään myös äidillä. Yllätysten nainen. :)

Näin nättinä tyttönä tultiin eskoosta äitienpäivänä <3 Niin kaunis kuningatar.

Ja tämä on kesän lempparipaikka. Oma kuninkaallinen keinu keskellä terassia. Tästä on hyvä katsella valtakuntaa ja kuunnella lasten ääniä.

Saaga on nyt tämän vklp ollut intervallissa, ja taas oli toinen korva märkinyt viikonlopun. Jos se on taas korvatulehdus niin mä en ala. Sekin aiheuttaa turhia säikähtelyjä täällä perheessä. Onneksi huomenna lääkäri katsoo ennen kotiutusta tytön.

Käytiin myös toisen pienen ja rakkaan luona tänään. Katsokaa nyt noita hullaantuneita kesäkukkia. Vein sinne keväällä aiemmin kaksi kuunliljaa, ne on nyt raasut ihan jääneet tämän pinkin kukan varjoon. :D Tänään vein pienen sitkeän akileijan vauvan mukanani myös, kun oma akileijapuska on niitä vauvoja tehnyt tänä kesänä niin hurjasti, että pakko alkaa niitä siirtelemään muihin penkkeihin. Nyt yksi niistä saa kasvaa tässä <3

Niin kaunis, ja kamala asia samalla aikaa katsoa tätä nättiä hautaa. Aina se sattuu.

 

 

ja olen jälleen pahoillani tästä kirjottelun vähyydestä. Mä olen totaalisen saamaton, vaikka kuviakin napsin aina tätä blogia ajatellen että tän laitan sit sinne ja tän.. ja tostaki otan kuvan sinne. Kirjoittaminen vain aina meinaa sitten jäädä.

Kiitos teille että kyselette kuulumisia, se saa aina mut viimeistään liikkeelle. :)

 

Ihanaa sunnuntaita <3

-karhuemo