Nyt on Aksunkin tapaamisissa käyty, ja ei sieltä onneksi kovin pahaa palautetta saatu.

Hiukan on ongelmia pitkien ohjeiden ymmärtämisessä, ja myös puheterapeutti näki tarvetta terapiakäynneille, koskien sanojen monimuotoisuutta ja sanojen ymmärtämistä. Olin itsekkin samaa mieltä, olen joitain ongelmia huomannutkin meidän arjessa. K-kirjainkin puuttuu, mutta se on nyt lähinnä kosmeettinen pieni ongelma. :)

Psykologi myös toi esille päivähoidon, että voisiko se olla mahdollista, kuntouttavana toimintana. Itse olen niin totaalisesti sitä vastaan, koska olen itse kotona. En näe siinä vaan mitään järkeä kuskata lapsi aamulla hoitoon, maksaa siitä ja mä olen kotona. Joten en mä kovin ajatuksesta innostunut,vaikka toki lupasin asiaa miettiä. Meillä kuitenkin täs mahdollisuus hoitaa Aksulle aktiviteetteja ja käy poika kerhossa ja jumpassa kuitenkin viikolla, ettei ny aivan kotihiirenä vaan ole. :)

Meillä vain tässä lähialueella vaihtoehdot on vähäiset, ja vain Kouran ryhmikseen olisin valmis pojan viemään, ihan vain ryhmän koon vuoksi. Eipä paljoa nappaa iso keski-nurmon päiväkoti julmetun suurine lapsilaumoineen ja siten pulassa olevine hoitajineen. Enpä toki ole kyseiselle laitokselle lämmennyt muutenkaan, siksi meillä siis lapset tulee menemään loputkin Kouran kouluun, mikäli kaupunki ei sitä saa ajettua alas tällä ovelalla systeemillä mikä niillä on meneillään. Mutta se asia onkin eri juttu!

Joten puheterapia alkaa, ja paljon ohjeita kotiin jatkoon. Myös kuvat tulisi avuksi arjen hahmottamisessa ja rutiinien seuraamisessa. Meillä toki on tosi tarkka päivärytmi täällä Saagan takia, mutta Aksun kyselytulvaa helpottaisi kuvat joista näkisi arjen kulkemisen. Näitä ootamme siis innolla :)

...

 

Saagan labroista ei nyt ole kuulunut mitään. ei soittoa eikä lappuja postissa. Oletan toki että tilanne hyvä niiden osalta.

Yöt kun on ollut taas saatanasta täs hetken aikaa. En tiedä tuliko siitä baklofenista jo muka tytön kehossa sietokykyä ja annosta pitäisi nostaa, kun nyt tuntuu lihasnykäykset palanneen. Onneksi baklofenissa on nostovaraa huimasti, joten sitäpä vaan sitte ja toivoa että tilanne taas rauhoittuisi. Onneksi meillä on nyt tämän viikon yökkö vahtimassa tytön unta. Todella katkonaiset on vaan yöt olleet, ja tiettyhän ne heijastuu päiviinkin. Onneksi kalenteri on nyt tyhjä tältä viikkoa, kun on päivähoitajakin lomalla. ensi viikolla tyttö käykin intervallissa ennen pääsiäistä, joten silloin saa hetken levähtää, jos tämä huono meno jatkuu. Tyttö toki tekee niitä hampaitakin, joita on se 5 kerralla puhjennu, että epäilen vahvasti myös osasyyn olevan niissä. Suuhygienisti kuitenkin sanoi että koko ien on turvoksissa, että voipa sieltä puskea lisääkin joten onko mikään ihme jos yöt itketään. Panadolia menee nyt joka ilta kyllä.

..

 

Meidän pieni keijukin on nyt 7kk vanha! aatella, meidän pieni Pähkinä. Aivan käsittämättömän äkkiä menny aika. Omat pelot Miljan menettämisestä on kausittaista. Välillä toki se iskee niin ettei happea meinaa saada, ja paniikkikohtauksia saan vielä silloin tällöin öisinkin. Mutta lääkkeitä en oo tarttenu enkä pyytäny, hengittelemällä niistä on yli menty. Eniten helpotti ehkä se, että tyttö nukkuu mun vieressä samalla sängyllä. Me nukutaan viel niin, että Miljan vieressä on sit hänen pinnis ilman toista laitaa, joten jos hän kierähtelisi, niin oma sänky siellä olisi sit vastassa kuitenkin. Samalla tasolla meidän sängyn kanssa. Kun sitten Milja tuhisee mun naamaan yöllä, ja saan pitää kättä tytön lähellä niin se helpottaa sitä kuoleman pelkoa. Että ainakin oon niin lähellä, etten voisi jossitella sit mitään. Omat unet ovat siten hiukan rauhoittuneet, yhä kuitenkin olen tyytyväinen että tyttö syö 1-2 kertaa yössä tissiä, etten havahtuisi vaan sitten aamulla.

Yhä kuitenkin suukotan tyttöä iltaisin ja muistutan myös heräämään unesta. Outo tapa, mutta aivan sama, jos se rauhoittaa. Päivisin en enää niin pelkääkkään, mutta en mä häntä ole ulos nukuttanut siltikään, enkä varmaan tule nukuttamaankaan enää. Tämä meni nyt näin, ja olkoon niin.

Olen kuitenkin muuten niin tyytyväinen, tissillä ollaan menty tähän asti, ja lisäksi on tulleet siis soseet ja viimeisenä nyt sormiruuatkin. Tyttö on tosi monipuolinen syöjä, mistään ei oo vielä tosissaan purnattu. Ja mikä aurinko tytöstä on tullut. Niin kaikkikäy-tyyppi, aina iloinen naamanrutistelija. Seistään jo käsistä tukemalla, mutta liikkeelle ei oo lähdetty. Omituinen tyyli kertakaikkiaan! Mutta erikoinen koko tyttö on muutenkin, hyvällä tavalla <3

Milja 6kk otokset, tuli itse räpsittyä. Ihana hymytyttö <3 Näitä tuli toki sen 200 erilaista mutta tässä ne ihanimmat :D

ja kattokaas mitä Saaga sai! Meidän hoitavan fyssarin kautta joku perhe luopui omastaan tarpeen loputtua. Ja me sitten tämä kaunokainen saatiin, kiitos tälle ihanalle perheelle tästä tuolista! Saaga on ollut kuin kuningatar valtaistuimellaan, ja aina hersyvästi nauraa kun tuoliin pääsee. Istuu mielellään pitkiäkin aikoja ikkunasta/telkkaa kattoen ja muiden kanssa toimitellen. Meidän iso, iso tyttö <3

..

Ja Saagan päiväunityyliä tänään. Koko päivä teetelty unta viimeyön valvomisen takia, ja tässä,säkkituolissa oli sitten hyvä ottaa tirsat. :) <3

 

-karhuemo