Meinaa olla arki niin taas kiireistä, että koneella tulee tehtyä vaan työjutut.

Oma tunnetila on taas vaihteeksi mennyt sellaistakin matalalentoa. Yöt menee taas ihan päin vattuja, ja minkäänlaista rytmiä ei meinaa tähän sekametelisoppaan saada millään. Olen saanut monia ihania maileja lukijoilta, joita luen ja joihin ehkä kerran kerkeän vastaamaan.. sitten taas unohdan ja asia jää. olen pahoillani siitä teille jotka minulta viestiä odottavat! yritän keretä, kun vain saisin tunteja lisää tähän päivään. En kerkeä ottamaan sitä lepoaikaa itelle millään mistään raosta, kun koko ajan on jokin homma kesken. Nyt kun vielä ihanalla esikoisellamme alkoi eskari, on meillä vielä enemmän arjessa sumplimista.. siitä ja sen ongelmista kirjoitan hiukan erikseen koska SIITÄ RIITTÄÄ vähän valittamista....

ja asiaan

Arki peg-napin kanssa.

Mitenköhän sen muotoilisi. No joo, onhan se mukavampi lapselle aivan varmasti jos nenämahaletkuun vertaa. Saaga ei kao koko aikaa, eikä oksennuskaan lennä niin pahasti enää. yskimistä on vielä, mutta toki kurkun toipuminen kestää aikansa mä luulen. Nappi oli isompi mitä ajattelin, ja on täs ollut miettimistä kuinka tälläistä 8kilon vauvelia nostelisi, ettei vatsa venyttyisi. Mahallaan tyttö oli tänään eka kertaa, kun asennuksesta on nyt kohta se 1kk. tuntui jopa tykkäävän, sen verran hymyjä ja naureskeluja sain kuulla. :) mutta tyttö harmittaa se,kun tahtoisi liikkeelle! jalat yrittävät tunkea masun alle, ja siitäkös sitten ottaakin kipeää nappiin kun se painautuu mattoa vasten. olen pitänyt tyttöä paljon tuetusti konttausasennossa, missä keikutellaan ja heijataan kovasti. Kaikista hauskinta saagasta tuntuu nykyään olevan seisominen. Lattialla seistään mun edessä tuetusti ja heijataan. mutta joo, ku saagalla tuntuu että koko ajan saa olla lykkäämäs maitoja, nykyään jo käytän nutrician konetta siihen. ja maidon valutukseen menee semmosen 2h. ja yhteismäärä vuorokaudelle on edelleen se 600ml, plus 300ml vettä. nii tuntuu että letku on napissa kii koko ajan koska sitä vettä pitäis  väliaikoina yrittää tunkea. tyttö välillä juo vähäsen maitoja aterialla, joten toivoa on josko joskus peg-nappi olisi vaan lisäapu, eikä pääasiallinen ruokintakeino.. mutta aika senkin näyttää. tyttö söi tänäänkin pilttiä hyvällä ruokahalulla pitkään aikaan, hurjat 6lusikkaa :D ja pegin kanssa ny on tätä letkuhässäkkää ja tippatelineen kans kulkua kun tyttö on edelleen niin sylitettävä. mut eiköhän tähän totu. :)

käymme taas sairaalassa ensi viikolla verikokeissa, tällä hetkellä arvot ovat pysyneet maltillisina. munuaiset olivat ultrassa jopa taas hiukan kasvaneet, vaikka toki ne edelleen pienet on ja poikkeavat. jotenkin ne kuitenkin edelleen toimii, joten olemme tyytyväisiä siihen :) odotamme nyt koska olisi aivojen kuvaus seuraavaksi... se jännittää enemmän.

saaga on alkanut aika ajoin löytää nyrkkinsä, ja kuinka innokkaasti niitä maiskutellaan ja imeskellään! varsinkin jumppahetkien jälkeen kun lihakset on hyvin rennot, löytyy tytöllä tosi hyviä liikeratoja käsistä. ja yleensä jumppahetket on niitä päivän parhaimpia hetkiä sekä itselle että tytölle. kun tietoisesti jättää kaiken muun ja keskittyy vain pienen kanssa olemiseen..

saaga on kohta 9kk! korjattua 7kk. jokseenkin sitä toivoo että voisiko meidän perheen suurimmat painajaiset olla jo takanapäin. Saagan tämänhetkinen "vakaa" vaihe on ihan riittävän haasteellinen.

siirrymme varmaan jossain vaiheessa intervallihoitojaksoille  eskoon puolelle. Pelon sekaisin tuntein siinäkin, kun pitäisi taas osata avata ovet ja mieli uusille hoitajille,luottaa siihen että heillä on aikaa pitää saagaa sylissä, eikä vaan sängyssä maaten.. pelko siitä ettei saaga saa intervalleilla hyvää hoitoa on suuri vaikka sairaala ei koskaan oo pettymykseen antanutkaan aihetta. saamme kuitenkin eskoon palvelukodin kautta räätälöidymmän intervallihoidon, koska yöt ovat vaan niin hankalia,tarttisin ees yhen yön viikosta jolloin sais nukkua ihan oikeat yöunet..   jos mä nukun yöllä sen 3-4 h yhteensä, valvon noin 3 tuntia keskellä yötä ja saatan vetää samoilla silmillä seitsemältä sitten uuteen aamuun, niin voin sanoa että meinaa tihkaista välillä.. varsinkin kun ennen voitiin nukkua sinne ysiin kun tyttö joskus aamuyöllä/aamusta nukahtaa. sain siis parin tunnin lisäunet siinä kuitenkin. mutta nyt, kun eskarilainen pitää viedä 7km päähän eskariin joka aamu klo 8, tarkoittaa se, että koko komppania on hereillä klo 7. paitsi saaga. ei siinä paljon kysellä että jaksanko tai kykenenkö mä ees ajamaan?

unenpuute vaikuttaa sit kaikkeen muuhunkin mutta menee niin valittamiseksi että ei jaksa kirjoittaa aina valivalia joka tekstiin. :D tää on ny tämä tilanne ja that´s it. minkäs teet, voi voi.

mutta intervallijaksot siis muuttuu. toivotaan että sillä saa voimia jaksamiseen täällä kotona. varsinkin kun päätin taas kouluttautua lisää, veroasioita, palkanlaskentaa ja lisää kirjanpitoa. Koulutus ei onneksi ole joka päivä koulussa istumista, vaan onneksi pääsääntöisesti itseopiskelua. Mutta kouluttaudun silti, Jotta olisi mahdollisimman hyvät eväät sitten työelämään kun sinne joskus voin palata. Halu vetää jo markkinoille hetikin, mutta eihän sitä tässä tilanteessa voi kokopäiväseksi kirjanpitäjäksi mennä. sekin pistää mielen matalaksi koska olen kuitenki nuori ja koulut käynyt jotta pääsisin työelämään. ehkä joskus tässä ees osapäiväiseksi... tai jotain.

Mutta nyt tyttö on sitä mieltä tässä sylissäni, että enää ei jaksa istua ja kuunnella kun äiti näpyttää näppäimistöä, joten menemme tonne jumppailemaan olohuoneen puolelle. Kirjoittelen esikoisemme ihmeellisestä eskarin alusta, ja kaupungin korruptoituneesta ja kierosta tavasta estää lasten koulukyydit kun taas pääsen koneelle.

 

lämpimistä kesäpäivistä nautiskellen: karhuemo ja Saaga :)