Johan taas viikko vierähti vauhdilla! Aika tuntuu muutenkin vaan lentävän, koko ajan tuntuu että kovempaa mennään.

Kai se siksi siltä tuntuu kun on viikot niin täynnä ohjelmaa.

Ensi viikkokin, hmm. mielenkiintoinen!

on jumppaa, neuvolalääkäriä, Lucaksen kouluunsiunaaminen ja kevätjuhla eri päivinä, sekä pikkusiskoni valmistujaiset. :) Ja ei unohdeta sitä palsua! kun vihdoin saan tänne kotiin vammaispalvelun väkeä katselemaan missä saaga elää, ja millainen tyttö hän ylipäätään on! Josko sitten, alkaisi tapahtua!

Tää palsu on siis torstaina. Hirveästi jo jännittää se päivä. Toivon todella, että muistan sanoa kaiken, ja että saamme järkevän ja aikaansaavan keskustelun pyörimään niin, että oltaisiin yhtämieltä niistä asioista, mitä Saaga tänne kotiin tarttee, ja miten me pärjäisimme arjessa paremmin.

Mutta pitää tässä nyt ihan kehua näitä Saagan apuvälineitä. Siitä lähtien, kun Saaga sai uuden sänkynsä, on pieni prinsessa nukkunut pääsääntöisesti kaikki yönsä loistavasti. Muutos entiseen on 100% !! ihan mieletöntä. Kuinka voikaan patja ja sänky vaikuttaa noin paljon toisen unenlaatuun. On itsellä ollut paljon enemmän voimaa puskea päivä läpi kun ei ole tarvinnut yöllä hyppiä sängystä tai hyssytellä tuntitolkulla.

Mutta huomaa että mun vauhti hidastuu. Maha alkaa olla melkoinen pallo, ja keho heti muistuttaa hidastamaan kun alan liikaa riuhtoa. Kivut on jokapäivisiä jo. lähinnä vaan liitoskipuja, ja jotain sen tyylisiä, mutta onneksi supistukset ovat pysytelleet maltillisina. Nyt vaan pelko vauvan voinnista alkaa olla taas suurempi. Pelkään joka päivä että nostelut ja kurkottamiset aiheuttavat sen että Pähkinällä kiertyy napanuora kaulan ympärille. Tai että istukka repeää. Tai jotain muuta.Välillä olo on todella vainoharhainen. Jos Pähkinä on hiljaa niin siitä, ja jos hän vauhkona heittää yksiössään volttia niin siitäkin. Niin tai näin niin aina väärinpäin.

Iltaisin ahdistuu kohdistuu muihinkin lapsiin. Saatan käydä useamminkin kuin kerran nukkumaanmenoni jälkeen katsomassa että molemmat pojat hengittää. ja Saagan hengitystä nyt kuuntelen vierestä koko ajan.

Uni ei meinaa silloin tulla. Muistan nämä tunteet myös tyttöjen odotusajalta. Menetyksen pelon muistaa. Sehän sitten lisää sitä ahdistusta kun alan miettiä että miksi tunnen näin, tuleeko taas tapahtumaan jotain pahaa?

Saimme myös pikkulapsipsykiatrialle ajan. Naiset sieltä tulevat tosin kotikäynnille. Tämä on nyt ollut käytäntö Seinäjoella kun takana on kohtukuolema. Ihan hyvä, vaikka pelkään että olen keittiöpsykologisoinut itseni jo niin solmuun, että tiedän kyllä järjellä miten minun pitäisi luottaa kehooni ja raskauteeni ja siihen, etten voi kaikkeen maailmassa vaikuttaa. Mutta kun en mä silti voi peloilleni mitään. Ne kun valtaa mielen niin siinä järjen ääni katoaa.

Päivisin pystyn ajatuksiani kontrolloimaan kyllä. Iltaisin on liian hiljaista.

Saaga on alkanut nukahtamaan tosi helposti, omaan sänkyyn vielä! ja pojat ovat arkisin sängyssä 20-20.30 joten kämppä on hiljainen 21 mennessä. Jää aikaa käpertyä isäkarhun kanssa sohvannurkkaankin, mikä tuntuu uskomattoman ihanalta, miettien miten kaaosta tämä meidän arki on tähän asti ollut. Nyt on jopa sitä aikaa olla vain hetken tekemättä mitään!

....

 

Saimme myös ajan silmälääkärille! vihdoin. helmikuussa on lähete tehnyt joten turhan vikkelään niitä aikoja ei näemmä tule.se on sitten seuraavalla viikolla vasta. Jännittää sekin aivan älyttömästi. Olen toki jo tiedostanut sen,ettei Saagan näkö ole häävi, jos sitä edes on. Jonkinlaista näkökykyä kuitenkin epäilen hänellä olevan. Niin tai näin, on jännittävää kuulla nyt mikä tilanne on.

Labratkin on tulossa seuraavalla viikolla, sekä tytön intervallijakso, kun hän lähtee hoitajansa kanssa yöksi mökille, yhdessä muutaman muun hoidokin ja hoitajaparin kanssa. Miten ihanalta tuntuu, että Saagan omahoitaja haluaa viedä tyttöä vähän "lomailemaan". Tytöllä on upeat hoitajat!

...

Emme ole vieläkään saaneet pöytäkirjoja sosiaali-ja terveyslautakunnan kokouksesta. Melko kauan kestää, kun kokous oli sentää 11.5. Erittäin mielenkiintoista ellen sanoisi.

--

Saaga on päivisin hymytyttö pääsääntöisesti. Itkut johtuu selvästi aina jostain, joten turhat kitinät on jäänyt pois. Aivan varmasti paremmat unet ovat vaikuttaneet myös tytön päivärytmiin. Kova on tyttö jokeltamaan ja kiljumaan. Ruoka maistuu, ja lusikalla syömistä oikein petrataan kovasti. Kesän ykkösherkku on saagan mielestä kuitenkin jäätelö. :D Sitä tyttö naama hymyssä söisi muiden lapsien tapaan varmasti enemmän kuin mitä mamma antaa. :)

Nytkin tuo pieni hymytyttö naureskelee mulle lattialta ja on potkustanu ittensä kuin kellotaulu ympäri lattialla. Taidanpa lopettaa kirjoittelun siis tähän ja napata tuon pienen palleroposken rutisteltavaksi syliin :D

Ihanan aurinkoista viikkoa kaikille! me ainaki Saagan kanssa ollaan paljon pihalla kun paistaa aurinko!!

Kirjoittelen ensi viikon tapahtumista kun on kerrottavaa.