Tänään oli jännittävä päivä!

Käytiin sitten kokeilemassa, mitä Saaga tykkäisi ratsastuksesta!

Voi että, siis ihan mieletöntä. Saaga rentoutui selässä niin että kehon hallinnasta huomasi sen. Tyttö nopeasti hokasi miten keinuvassa tahdissa pidellään päätä pystyssä. Iso kypärä(tallin pienin) meinasi olla painava ja viedä päätä liikaa taakse, mutta pienellä avulla siitäkin selvittiin. Mistähän tämmösille pienipäisille löytäisikään oikean kokoisia kypäriä..?

Muutenkin rento lantion asento auttaa varmasti jäykkyyksiä sulamaan, ja tuo lantionseudulle liikkuvuutta. Tyttö katseli välillä mua ja välillä jumpparia että kattokaa ny kui hienosti mä meen. Puhetta pulppusi vähä väliä.

 Puolisen tuntia näin ekalla kerralla kokeiltiin ja kyllä meidän täytyy saada tytölle tästä terapiamuoto. Katsotaan kuinka tämä läpi menisi.

 

Kattokaa nyt meidän kuningatarta <3 <3 kaikilla muilla hyyyvin keskittyneet ilmeet.. Taluttamassa meidän muksujen Ertsu-täti, eli mun pikkusisko. <3

Ja tätä mieltä Saaga oli kun piti poistua selästä! ;D ihan selvä heppatyttö, äitiinsä tullut.. :P

 

Myös Milja ja Aksu pääsi koittamaan ihanaa Enskaa. Milja oli kuin vanha tekijä! Se miten tytöstä loisti onnellisuus..se vaan osui suoraan äitikarhun sisuksiin <3 keskittyneellä ilmeellä, välillä väläyttäen hymyn tyttö ratsasti ja ratsasti. ja kunnes tuli hetki kun piti päästää Asku koittamaan. Milja ei millään lämmennyt satulasta poistumiselle..Juu ei. :D Siis ihan järkyttävä huuto. Aivan draamaksi veti. Kyllä meitä muita nauratti. Siis tämäkin ponityttö, äitin tyttö ;) Onneksi Milja pääsi vielä hetkeksi sitten Aksun kanssa kyytiin.

Aksun kanssa ollaan aiemminkin ponitallilla käyty, ja poika osasi taas heti vanhat jutut kuin olisi vasta eilen ollut satulassa. Reippaasti yksin osasi mennä, ja tärkiänä näyttikin mitä osasi. On tämä kyllä niin ihana harrastus. Itsehän olen koko iän ollut hevostyttö, ja omakin on joskus ollut. Valitettavasti enää en hetkeen ole satulaan itse päässyt, mieli tekisi mutta ei vain ole heppaa jota käydä hoitamassa. Mutta, josko tästä alkaisi koko perheen yhteinen harrastus, tai ainakin mun,tyttöjen ja Aksun. Lucas olikin koulussa, joten ei päässyt nyt mukaan. Taitavasti hänkin jo ponia käsittelee kuitenkin.

Pieni ja onnellinen ponityttö valmiina lähtöön <3

Ilmeellä mennään. Tyttö keskittyneesti, äiti ja täti vähemmän. :D

Mun pieni cowboy. <3

Vähän reheviä ratsastajia <3

 

 

Sellasta siis tänään!

Piti heti tulla päivittelemään ettei vain jää mainitsematta tätä kokeilua. Katsotaan saataisko me tästä ihan tapa, siis tallille menosta. Kivaa tuntui kaikilla olevan!

 

ihanaa loppuviikkoa jokaaselle <3 täällä vklp menee omenapiirakoita/hilloja tehdessä <3

 

 

-karhuemo