7.10

Olihan viikko!

Isäntä lähti maanantaina viron maalle etsimään karhuperheelle menopeliä. Oma automme kun auttamatta jäänyt pieneksi viisipaikkaisena. Hakusessa oli järeämpi peli mihin mahtuisi sitten Saagan apuvälineitäkin ja tosiaan, koko perhe. :)

Reissu ei mennyt tietenkään kuin strömsössä, vaan takaisin hän pääsi vasta torstai-illalla, ja auto jäi kaiken lisäksi vielä viroon huollettavaksi jottei sitä tartte täällä enää tehdä. Jestas. :) Olin tosiaan omin voimin lasten kanssa, toki apuna täällä oli lastenhoitaja 6h/päivä. Onneksi sentään sen ajan, jotta sain tehdä muitakin hommia! Muutenhan olisimme hukkuneet sontaan luultavasti :D

Onneksi Saaga on nyt taasen nukkunut hyvin yönsä. Edelleen huudetaan muutamaan kertaan, mutta huutoajat ovat lyhentyneet. Veden anto ja asennon vaihto riittävät rauhoittamaan. Hippiäinen syö kahdesti yössä, joten onhan ne yöt melko katkonaisia sillai kuitenkin. Mutta näillä mennään! Annan itelleni kyllä papukaijamerkin tästä viikosta, selvisimme illoista ja öistä vallan mainiosti vaikka isillä vähän reissu venähtikin. Nyt menee sitten ensi viikkoon jolloin auto tulee suomeen, tai sitten se pitää sieltä hakea, sekin on vielä auki!

Tämä päivä on aamusta käynnistynyt voileipäkakun teolla, ja täytekakun koristeiden väsäämisellä. Täytyi saada ne valmiiksi ennen koululaisen tuloa, ettei hän tajua lukea hippiäisen nimeä koristeista ennen sunnuntaita! Hyvin olemme pystyneet pitämään nimen salassa, on siis isovanhemmilla jotain jännitettävää! Kummithan nimen halusivat tietää, joten se heille jo paljastettiin :)

Sunnuntai on siis suuri päivä pienelle hippiäiselle <3 Odotamme kovasti jo tätä juhlaa. Huomenna koti täyttyy jo mummuista ja auttavista käsipareista. Ihana viikonloppu siis tulossa.

Saaga oli intervallissa taas sellaisessa hemmottelussa ettei toista. Oli poreita, kynsihoitoa ja tukanlaittoa. Tyttö on silminnähden niin onnellinen kuvissa mitä sieltä on otettu, ettei voi olla kuin tyytyväinen. Se hyväntuulisuus kun jatkuu täällä kotonakin melko hyvin. Mutta kyllä meinaa olla haipakkaa kun jään tänne yksin. Saagan ja hippiäisen hoitaminen kahdella käsiparilla vaatii hiukan organisointia. Saagakin, joka on tottunut olemaan paljon paljon sylissä, on sanotaanko melko kiukkuinen sitten jos joutuukin olemaan sitterissä, seisomatuolissa, säkkituolissa, lattialla tai jossain muualla kuin sylissä. Hippiäinen tarvitsee taas nii paljon syliä vuorovaikutuksen takia. Niin toki Saagakin. Niin tai näin niin huonoa omaatuntoa tunnet, oli sulla sitten kumpi tahansa sylissä. Aivan kuin laiminlöisit toista sen vuoksi että toinen on sylissä. ylikiva tunne!

Sain myös tuossa soiton vammaispalvelusta. En toki siltä, jota tavoittelin kuukausikaupalla, ja joka ei vastannut enää sähköposteihin eikä yhteydenottopyyntöihin. Oli ovelasti delegoinut työnsä toiselle nytkin. Mutta, ovat nyt porukalla siellä suunnitelleet niin, että tulevat meile 24.10 verkostoitumiskokoukseen. (ikään kuullukkaan) Varhaiskasvatuksesta, vammaispalvelusta, kotipalvelusta ja perhepalvelusta vissii kaas. Paljon ihmisiä. Tarkoituksena kuulemma on keskustella miten he voisivat auttaa meidän perhettä yhdessä. Ensin olin että wow, vähä hianoa. Mutta sit aloonki miettiä et onks se? hiano juttu siis? Mitä jos ne meinaa ripotella hoitajaa sieltä, toista täältä, tunti sieltä ja tunti täältä- periaatteella. Sit katkee kyl oksat tästä koivusta. Hitto vie. Ja mitä jos ne jyrää mun yli päättäen että kyl mä pärjään täällä vähemmälläkin avulla. Ja koskeeko tää vaan hoitoapuja, vai esim muutostöitä? sain kuitenkin ällistykseltäni sanottua että aion pyytää tänne sitten kyllä väkeä omastakin takaa, kuten omahoitajaa, jumpparia ja sossuakin mahdollisesti. Ettei varmasti mua viedä niinku pässiä narusta. Kokemukset on vaan nii huonot vammaispalvelun tavasta hoitaa näitä asioita..Luotto siihen että he tekisivät jotain pyyteettömästi Saagaa varten on melko hatara jostain kumman syystä. Mutta, jää nyt siis nähtäväksi millainen kokous täällä tulee olemaan ja mitä siellä päätetään. Mullehan varhaiskasvatuksesta soitettiin että meille tarjottiin 10h lisää hoitoaikaa! En muista mitä kautta se tuli, mutta lokakuun ajan meillä on siis se toivomani 30h/vko hoitaja täällä, ja vielä tämä sama teköö kaikki tunnit, joka täällä alunperin aloittikin elokuun lopulla. Miten ihana tunne olikaan kun sain ma-pe 6h päivässä apua tänne ja nimenomaan Saagalle. Hoitaja jumppailee, sylittelee, antaa maidot ja ulkoilee tytön kanssa, ja minulla jää aikaa kodinhoitoon, pojille ja vauvalle. Olen siis enemmän kuin tyytyväinen. Toivon että tämä määrä jatkuisi, koska se tuntuu olevan juuri sopiva tuntimäärä tarpeeseen nähden. Mutta tosiaan nämä lisätunnit oli nyt vaan lokakuulle, että saa nähä mikä virka kokouksella on ja saako sen avulla sitten lisätunteja.

Yöt nyt mennään edelleen mun hoitamana, mutta on hyvin vaikea ennustaa etukäteen nukkuuko Saaga hyvin vai hyvin huonosti. Hyvinä öinä hoitajalla on vain veden anto ja asennnon vaihtoa työnä, mutta huonoina öinä sitä toivoisi että joku muu olisi sitä itkua lohduttamassa ja oksennuksia siivoomassa.vaikeita juttuja!!

Ens maanantaina on Saagalla taas kontrollit munuaisista, aina ne reissut vähän jännittää vaikka tilanne onkin ollut kauan tasainen..

Mutta, nyt muihin hommiin, ja tässä kuvia tytön intervallista ja pari kotoa :) Hyvää viikonloppua <3